Kokolattiamaton äänenvaimennus kiinnostaa erityisesti kerrostaloasujia, joiden alakerran naapuri on valittanut askelista tai joiden oma olohuone kaikuu kovien pintojen takia. Kokolattiamatto on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää askelääniä, mutta se ei ratkaise kaikkia ääniongelmia. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä matto oikeasti vaimentaa, miten oikea matto ja alusmateriaali valitaan ja mitä taloyhtiö edellyttää ennen lattiaremonttia.
Askelääni, ilmaääni ja kaiku ovat eri asioita
Kerrostalon ääniongelmat jakautuvat kolmeen ryhmään, ja lattiamateriaali vaikuttaa niihin hyvin eri tavoin. Askelääni syntyy, kun kävely, tuolin raahaus tai pudonnut lusikka saa välipohjan värähtelemään ja ääni kulkee rakenteita pitkin alakertaan. Ilmaääni tarkoittaa puhetta, musiikkia ja television ääntä, joka läpäisee seinät ja välipohjan. Huoneakustiikka taas kertoo, kuinka paljon ääni kaikuu oman asunnon sisällä.
Kokolattiamatto toimii erinomaisesti askelääniin ja huoneakustiikkaan. Ilmaääniin sen vaikutus on lähes olematon.
Suomessa uudisrakentamisen vaatimukset tulevat ympäristöministeriön asetuksesta 796/2017. Sen mukaan asuntojen välinen askeläänitaso saa olla enintään L’n,w 53 dB. Vanhoissa taloissa, erityisesti 1960- ja 1970-lukujen ohuilla ontelolaatoilla, lukema voi olla jo valmiiksi lähellä rajaa tai sen yli. Siksi lattiapinnan valinnalla on niissä suuri merkitys.
Kuinka paljon kokolattiamaton äänenvaimennus todella auttaa
Lattiapäällysteen askeläänen parannusluku ilmoitetaan arvona ΔLw. Mitä suurempi luku, sitä vähemmän askelääniä kulkee alakertaan. Arvot vaihtelevat tuotteittain, mutta suuntaa antavasti:
- Ohut neulahuopamatto ilman alusmateriaalia: noin 15-20 dB
- Tuftattu tai nukkamatto, nukan korkeus 6-10 mm: noin 25-30 dB
- Paksu villa- tai nukkamatto erillisellä alusmatolla: 30-35 dB
- Laminaatti 2-3 mm alusmateriaalilla, vertailun vuoksi: noin 16-20 dB
- Keraaminen laatta suoraan betonille: lähes 0 dB
Ero on käytännössä merkittävä. Kymmenen desibelin parannus koetaan ihmiskorvalla suunnilleen äänen puolittumisena. Kun laminaatin tilalle tulee kunnollinen kokolattiamatto ja alusmatto, alakerran asukas huomaa muutoksen yleensä heti.
Tuotteen teknisestä tiedotteesta kannattaa etsiä ΔLw-arvo ja testausstandardi EN ISO 10140 tai EN ISO 717-2. Tunnettujen valmistajien, kuten Desson, Baltan ja ruotsalaisen Kasthallin, tuoteselosteissa arvo on yleensä ilmoitettu. Jos luku puuttuu kokonaan, kannattaa kysyä lattialiikkeestä mittaustulosta ennen ostopäätöstä.
Yleinen myytti: paksu matto pysäyttää naapurin musiikin
Usein ajatellaan, että pehmeä ja paksu matto eristää kaikki äänet. Näin ei ole. Ilmaääneneristys riippuu välipohjan massasta ja rakenteesta, ei pintamateriaalista. Jos yläkerran stereoiden basso kuuluu alakertaan, kokolattiamatto ei muuta asiaa käytännössä lainkaan.
Toinen rajatapaus koskee matalia taajuuksia. Matto vaimentaa korkkarien kopinan ja pudonneiden esineiden kolahdukset tehokkaasti, mutta raskaat ja jumputtavat askeleet sekä lasten hyppiminen tuottavat matalataajuista ääntä, joka kulkee rakenteissa maton läpi. Näissä tapauksissa apua tuo vasta uiva lattia tai erillinen joustava alusrakenne, mikä on jo laajempi saneeraus.
Alusmateriaali ratkaisee enemmän kuin maton hinta
Kokenut asentaja katsoo ensin alustaa ja vasta sitten mattoa. Edullinen 25 €/m² nukkamatto hyvällä alusmatolla voi vaimentaa askelääniä paremmin kuin 120 €/m² villamatto, joka on liimattu suoraan betoniin.
Yleisimmät alusmateriaalit ovat uretaanivaahto, kumirouhe ja huopa. Uretaani- ja kumialustojen paksuus on tyypillisesti 6-10 mm, ja niiden hinta on noin 5-15 €/m². Tiheys on tärkeämpi kuin paksuus: liian pehmeä alusta painuu huonekalujen alla, ja matto alkaa aaltoilla 2-3 vuoden kuluttua.
Asennustapa vaikuttaa myös. Venytysasennus tartuntalistoilla ja erillisellä alusmatolla antaa parhaan äänenvaimennuksen. Liimausasennus on nopeampi ja sopii paremmin pyörätuoleille ja toimistotuoleille, mutta silloin vaimennus perustuu pelkästään maton omaan rakenteeseen. Alustan kunto ratkaisee molemmissa tavoissa, ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kokolattiamaton asennus ja sen alustan tasoitus.
Lattialämmitys ja matto samassa huoneessa
Uudemmissa kerrostaloasunnoissa on usein vesikiertoinen lattialämmitys, ainakin kylpyhuoneessa ja eteisessä, joskus koko asunnossa. Paksu matto ja alusmatto toimivat eristeenä. Lattian yhteenlaskettu lämmönvastus saa yleensä olla enintään 0,15 m²K/W, jotta lämmitys toimii järkevästi.
Paksu villamatto ja 10 mm uretaanialusta ylittävät rajan helposti. Lattialämmitetyissä tiloissa kannattaa valita lattialämmitykseen hyväksytty matto ja ohuempi, tiheämpi alusta, vaikka vaimennus jää muutaman desibelin pienemmäksi.
Taloyhtiön lupa ja askelääneneristyksen vaatimukset
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus ennen lattiapinnan vaihtamista. Monet taloyhtiöt Helsingissä, Tampereella ja Turussa edellyttävät järjestyssäännöissään tai muutostyöohjeissaan, että uusi lattia ei saa heikentää askelääneneristystä alkuperäisestä. Kun kokolattiamatto vaihdetaan parkettiin, tämä on usein se kohta, johon remontti kaatuu.
Matolle siirtyminen kovasta pinnasta on toisin päin harvoin ongelma, koska eristys paranee. Ilmoitus on silti tehtävä. Lisätietoa löytyy artikkelista askelääneneristys ja taloyhtiön lupa lattiaremonttiin.
Tyypillinen tilanne on 1970-luvun kerrostalo Tampereella. Edellinen omistaja on asentanut laminaatin ohuen alusmuovin päälle suoraan betonille, ja alakerran naapuri kuulee jokaisen askeleen. Taloyhtiön hallitus pyytää korjaamaan tilanteen. Makuuhuoneisiin asennettu kokolattiamatto alusmattoineen ja olohuoneen laminaatin vaihtaminen paremmin vaimentavaan tuotteeseen ratkaisevat valituksen yleensä 2-3 päivän työllä.
Mitä välttää kokolattiamattoa valittaessa
Ensimmäinen virhe on valita matto pelkän tuntuman perusteella. Pehmeä nukka kaupan näytetelineessä ei kerro mitään askelääneneristyksestä. Ratkaisevat ovat ΔLw-arvo ja alusmateriaali.
Toinen virhe on laittaa matto eteiseen. Talvella kenkien mukana kulkeutuvat tiesuola ja hiekka kuluttavat ja värjäävät nukan nopeasti. Eteiseen sopii paremmin vinyyli tai laatta yhdistettynä irtomattoon, ja kokolattiamatto kannattaa rajata makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen.
Kolmas virhe on unohtaa sisäilma ja huolto. Kokolattiamatto kerää pölyä, joten imurointia tarvitaan 1-2 kertaa viikossa ja syväpesua 1-2 vuoden välein. Allergisille villamatto on usein parempi vaihtoehto kuin keinokuitu, koska villa sitoo pölyä eikä päästä sitä yhtä helposti ilmaan. Villan ominaisuuksista kerrotaan lisää artikkelissa villakokolattiamaton edut ja huolto kotitaloudessa.
Hinnat ja kotitalousvähennys
Perustason polypropeenimatto maksaa noin 15-30 €/m², keskitason polyamidi- tai tuftattu matto 30-60 €/m² ja premium-luokan villamatto 60-150 €/m². Alusmatto lisää kustannuksia 5-15 €/m² ja ammattiasennus 15-30 €/m². Vanhan pinnan purku ja tasoitus voivat lisätä työhön 10-25 €/m².
Yksityishenkilö voi vähentää asennustyön osuudesta kotitalousvähennyksenä 35 %, enintään 1 600 € vuodessa, ja omavastuu on 150 €. Vähennys koskee vain työn osuutta, joten se kannattaa pyytää eriteltynä tarjoukseen ja laskuun.
UKK
Riittääkö irtomatto askelääniin, vai tarvitaanko kokolattiamatto?
Iso ja paksu irtomatto huopa-alustalla auttaa olohuoneessa selvästi, mutta askelääniä pääsee alakertaan maton reunojen ulkopuolelta. Kokolattiamatto kattaa koko lattian ja antaa tasaisemman tuloksen.
Vaimentaako villamatto paremmin kuin synteettinen matto?
Ei välttämättä. Askelääneneristykseen vaikuttavat eniten maton paksuus, nukan tiheys ja alusmateriaali. Villa parantaa enemmän huoneakustiikkaa ja sisäilmaa kuin alakertaan kulkevien askelten vaimennusta.
Tarvitaanko taloyhtiön lupa kokolattiamaton asentamiseen?
Lattiapinnan vaihtamisesta on tehtävä muutostyöilmoitus taloyhtiölle. Kokolattiamatto parantaa yleensä askelääneneristystä, joten hyväksyntä on tavallisesti pelkkä muodollisuus.
Yhteenveto: vaimennus syntyy kokonaisuudesta
Kokolattiamatto vähentää kerrostalossa askelääniä 15-35 dB ja tekee huoneesta selvästi vähemmän kaikuvan, mutta se ei eristä naapurin puhetta tai musiikkia. Paras tulos saadaan, kun ΔLw-arvo tarkistetaan tuoteselosteesta, alusmatto valitaan tiheyden perusteella ja lattialämmitys otetaan huomioon. Matto kannattaa sijoittaa makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, ja muutostyöilmoitus on hyvä jättää taloyhtiölle ennen ensimmäistäkään tilausta.