Lattialämmityksen häiriötilanne tulee yleensä huomatuksi lokakuussa, kun ensimmäiset kylmät yöt tulevat ja yksi huone jää muita viileämmäksi. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten lattialämmityksen häiriötilanteet tarkistetaan järjestyksessä ja mitkä viat omakotitalon asukas tai taloyhtiön osakas voi korjata itse. Samalla selviää, milloin tarvitaan LVI-asentaja tai sähköasentaja. Kun vian syy löytyy oikeasta paikasta, säästyy usein 150-400 euron turhalta huoltokäynniltä.
Suomessa lattialämmitys on hyvin yleinen uusissa omakoti- ja rivitaloissa, ja märkätiloissa se on lähes vakio. Järjestelmiä on kahta päätyyppiä: vesikiertoinen lattialämmitys ja sähkölattialämmitys. Niiden viat ovat erilaisia, joten ensin pitää tietää, kumpi kotona on.
Lattialämmityksen häiriötilanteet – mistä tarkistus aloitetaan
Kokenut asentaja aloittaa aina helpoimmasta päästä. Ensin katsotaan, koskeeko ongelma koko taloa vai vain yhtä huonetta. Jos kaikki lattiat ovat kylmiä, vika on todennäköisesti lämmönlähteessä, kiertovesipumpussa tai pääsulakkeessa. Jos vain yksi huone on kylmä, syy löytyy lähes aina huoneen omasta piiristä, toimilaitteesta tai termostaatista.
Seuraavaksi tarkistetaan termostaatin asetukset. Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta huoltokäynneillä löytyy toistuvasti termostaatti, joka on jäänyt kesäasentoon, lomatilaan tai jonka paristot ovat loppuneet. Langattomissa järjestelmissä, kuten Uponor Smatrixissa tai Danfoss Iconissa, myös yhteys termostaatin ja keskusyksikön välillä voi katketa. Silloin keskusyksikössä palaa yleensä vikavalo.
Vesikiertoisen lattialämmityksen tyypilliset viat
Vesikiertoisessa järjestelmässä yleisin syy kylmään huoneeseen syksyllä on jumiutunut toimilaite. Jakotukin venttiilin päällä olevat sähköiset toimilaitteet ovat kesän ajan kiinni, ja venttiilin kara voi jumittua. Tarkistus on helppo: kun termostaatti pyytää lämpöä, toimilaitteen ilmaisimen pitäisi nousta 3-5 minuutin kuluessa. Jos ilmaisin ei liiku, toimilaitteen voi irrottaa ja painella venttiilin karaa varovasti muutaman kerran. Uusi toimilaite maksaa yleensä 25-60 €, ja vaihto onnistuu ilman työkaluja.
Toinen tavallinen vika on ilma putkistossa. Ilmaa päätyy järjestelmään esimerkiksi huoltotöiden jälkeen, ja se kuuluu lorinana jakotukilla. Suljetun järjestelmän paine on tyypillisesti 1-1,5 baria. Jos painemittari näyttää selvästi vähemmän, järjestelmään lisätään vettä ja se ilmataan jakotukin ilmausventtiileistä. Jos paine laskee toistuvasti, putkistossa tai liitoksissa on vuoto, ja silloin tarvitaan LVI-ammattilainen.
Kolmas syy on tasapainottamaton järjestelmä. Jakotukin virtausmittareista näkee, kulkeeko jokaisen piirin läpi vettä. Pitkä piiri isossa olohuoneessa tarvitsee enemmän virtausta kuin lyhyt piiri eteisessä. Jos tasapainotusta ei ole tehty kunnolla, kaukaisimmat huoneet jäävät kylmiksi, vaikka kattila tai maalämpöpumppu toimisi moitteetta.
Sähkölattialämmityksen vianetsintä
Sähkölattialämmityksessä vikoja on vähemmän, mutta ne ovat hankalampia korjata. Yleisin vika on rikkoutunut lattia-anturi. Termostaatti ilmoittaa anturiviasta usein virhekoodilla, tai lämmitys menee päälle ja pois epäloogisesti. Anturin vastuksen voi mitata, mutta sähkötöitä saa tehdä vain sähköalan ammattilainen. Maallikko voi tarkistaa sulakkeet, vikavirtasuojan ja termostaatin näytön, mutta ei saa avata kytkentöjä.
Jos vikavirtasuoja laukeaa aina kun lämmitys menee päälle, syy on todennäköisesti kosteus tai vaurio lämmityskaapelissa. Kaapelivaurio syntyy usein remontin yhteydessä, kun lattiaan porataan reikä esimerkiksi WC-istuimen tai suihkuseinän kiinnitystä varten. Sähköasentaja mittaa eristysvastuksen ja paikantaa vian lämpökameralla. Pistemäisen korjauksen hinta on yleensä 300-900 €, laatoitetussa kylpyhuoneessa enemmän, koska laattoja joudutaan avaamaan.
Hyvä käytännön vinkki uudiskohteisiin: lattia-anturi asennetaan aina suojaputkeen. Silloin rikkoutuneen anturin voi vetää ulos ja vaihtaa ilman, että lattiaa avataan. Ilman suojaputkea pieni 20 euron osa voi muuttua laattatyöksi.
Myytti: kylmä huone lämpenee nostamalla menoveden lämpöä
Moni nostaa ensimmäiseksi menoveden lämpötilaa tai kääntää termostaatin maksimiin, kun yksi huone jää viileäksi. Lattialämmitys on kuitenkin hidas järjestelmä. Betonilaatta lämpenee 12-24 tunnissa riippumatta termostaatin asetuksesta, eikä maksimiasetus nopeuta lämpenemistä. Jos vika on jumiutuneessa toimilaitteessa tai tasapainotuksessa, korkeampi menovesi lisää vain lämmityskuluja ja tekee muista huoneista liian lämpimiä.
Kova lämpö on myös riski lattiapinnalle. Puulattian pintalämpötila saa olla enintään 27 °C. Talvella sisäilma on muutenkin kuivaa, ja liian kuuma lattia kutistaa tammiparkettia niin, että saumat aukeavat näkyvästi. Lattiamateriaalin ja lämmityksen yhteensopivuudesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa lattialämmityksen ja lattiapinnan yhteensopivuus.
Yleisimmät virheet vianetsinnässä
Ensimmäinen virhe on epäillä heti kalleinta osaa. Kiertovesipumppua tai maalämpöpumppua ei kannata ruveta vaihtamaan, jos kylmänä on vain yksi huone. Kun ongelma on yhdessä huoneessa, lämmönlähde on harvoin syyllinen.
Toinen virhe on huonetermostaatin väärä sijainti. Jos termostaatti on auringon puolella tai takan vieressä, se sammuttaa lämmityksen liian aikaisin. Sama ongelma syntyy, jos ilmatermostaatti on seinällä jääkaapin lämpimän takaosan kohdalla. Termostaattien sijoittelusta ja säätötavoista on oma artikkelinsa: lattialämmityksen ohjaus huonekohtaisesti.
Kolmas virhe syntyy lattiaremontissa. Paksu kokolattiamatto tai massiivipuu lattialämmityksen päällä toimii lämmöneristeenä, ja huone tuntuu kylmältä, vaikka järjestelmä toimii. Tämä näkyy usein, kun vanha laatta vaihdetaan 22 mm massiiviparkettiin. Ohut monikerrosparketti, laminaatti tai vinyyli johtaa lämpöä paremmin. Sopivista materiaaleista kerrotaan lisää artikkelissa vesikiertoisen lattialämmityksen soveltuvat lattiamateriaalit.
Taloyhtiössä ja omakotitalossa – kuka korjaa ja mitä se maksaa
Taloyhtiössä vastuu riippuu järjestelmästä. Yhteinen vesikiertoinen lämmitys on yleensä taloyhtiön vastuulla, ja vika ilmoitetaan isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. Osakkaan itse asentama sähkölattialämmitys kylpyhuoneessa on puolestaan tavallisesti osakkaan vastuulla. Asia kannattaa tarkistaa yhtiön vastuunjakotaulukosta ennen kuin tilaa asentajan.
Omakotitalossa LVI-asentajan käynti maksaa tyypillisesti 150-300 € matkoineen, ja pidemmät matkat Pohjois-Suomen haja-asutusalueilla nostavat hintaa. Sähkölattialämmityksen termostaatti, esimerkiksi Ebeco tai Warmia, maksaa asennettuna yleensä 150-350 €. Yksityishenkilö voi hakea työn osuudesta kotitalousvähennystä. Vähennyksen prosentti ja enimmäismäärä kannattaa tarkistaa Verohallinnon sivuilta vuosittain, koska ne muuttuvat.
UKK
Miksi lattialämmitys ei käynnisty syksyllä kesätauon jälkeen?
Tavallisin syy on jakotukin venttiilin jumiutuminen kesän aikana. Toimilaitteen ilmaisin ei silloin nouse, vaikka termostaatti pyytää lämpöä. Venttiilin karan liikuttelu tai toimilaitteen vaihto korjaa vian yleensä.
Voiko sähkölattialämmityksen vian korjata itse?
Maallikko voi tarkistaa sulakkeet, vikavirtasuojan, termostaatin asetukset ja virhekoodit. Kytkentöjen avaaminen, anturin mittaus ja kaapelin korjaus kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Kuinka kauan lattialämmitys tarvitsee lämmetäkseen?
Betonilaatassa olevalta vesikiertoiselta lattialämmitykseltä kuluu 12-24 tuntia. Ohuet sähkölämmitysmatot laatan alla lämpenevät 1-3 tunnissa. Termostaatin nostaminen maksimiin ei nopeuta lämpenemistä.
Yhteenveto ja viimeinen käytännön vinkki
Lattialämmityksen vianetsintä kannattaa tehdä järjestyksessä: ensin selvitetään, onko kylmänä koko talo vai yksi huone, sitten tarkistetaan termostaatti ja vasta sen jälkeen jakotukki, toimilaitteet ja paine. Suurin osa syksyn vioista on jumiutuneita venttiilejä, ilmaa putkissa tai tasapainotusongelmia, ja ne korjaantuvat edullisesti.
Ennen lämmityskautta, esimerkiksi syyskuussa, kannattaa käynnistää lämmitys koeajona kaikissa huoneissa. Jos vika löytyy silloin, asentajan saa paikalle ennen kuin ensimmäiset pakkasyöt tekevät korjauksesta kiireellisen.